Isyystuomion purkaminen, KKO 2014:35

Korkein oikeus antoi 28.5.2014 huomiota herättävän ennakkoratkaisun KKO 2014:35, jossa oli kyse tuomion purkamisesta isyysasiassa. Tuomionpurun hakija, joka oli syntynyt ennen isyyslain voimaantuloa 1.10.1976 avioliiton ulkopuolella, oli nostanut isyyden vahvistamiskanteen 2000-luvun alussa. Korkein oikeus oli tuolloin hylännyt kanteen tuomiolla KKO 2003:107, koska kannetta ei ollut nostettu isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §.2 §:n mukaisessa määräajassa, joka oli päättynyt jo 1.10.1981. Hakija oli valittanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka oli 6.7.2010 antamassaan tuomiossa katsonut, että asiassa oli loukattu henkilön yksityiselämän suojaa. Nyt hakija vaati korkeimmalta oikeudelta tuomion KKO 2003:107 purkamista. Korkein oikeus jätti purkuhakemuksen käsittelyn lepäämään, kunnes paraikaa käynnissä oleva isyyslain uudistamista koskeva lainsäädäntöhanke on ratkennut.

Hakijan tapaus on hyvin tyypillinen. Isyyslain voimaanpanolaissa säädetty tiukka määräaika on yleisesti estänyt ennen 1.10.1976 avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia saamaan isyyttä vahvistetuksi jälkikäteisesti. Uusin oikeuskäytäntö, erityisesti korkeimman oikeuden tuomio KKO 2012:11, sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen valtiolle antama ”tukkapölly” vanhoista tuomioista ovat muuttaneet tulkintaa lapselle myönteisempään suuntaan. Tiukasti sovellettavan määräajan on katsottu loukkaavan lapsen ihmisoikeuksia. Myös vireillä oleva isyyslain uudistushanke sisältää ehdotuksen, jonka mukaan ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneille lapsille annettaisiin takautuvasti oikeus nostaa isyyden vahvistamiskanne. Isyyden vahvistamisasiat elävät siis melkoista turbulenssia.

Korkeimman oikeuden tuomio oli äärimmäisen tiukka äänestysratkaisu (äänet 9-8). Enemmistön mielestä ihmisoikeusloukkauksen korjaaminen tulee tehdä ensisijaisesti lainsäädäntöteitse eikä yksittäisillä lainkäyttöratkaisuilla. Kahdeksan eri mieltä ollutta jäsentä olisivat ottaneet purkuhakemuksen ratkaistavakseen lain uudistushakkeen ratkeamista odottamatta. Tuomiolla on yleistä merkitystä sekä isyyden vahvistamisjuttujen – joita toimistommekin hoitaa – että yleisten tuomion purun edellytysten kannalta. Toimistomme kahvipöytäkeskustelussa kannatusta saivat korkeimman oikeuden eri mieltä olleiden jäsenten kannanotot. Korkeimman oikeuden ei olisi tarvinnut paeta vireillä olevan isyyslain uudistushankkeen taakse, vaan tullut ottaa asia ratkaistavakseen heti ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaa kunnioittaen purkaa aiempi tuomio.